lauantai 28. marraskuuta 2015

Paimion polku


Eilen illalla tuli hieno ja äärettömän surullinen ranskalainen elokuva televisiosta, Michael Haneken "Amour". Elokuva kertoo vanhan pariskunnan elämän loppupuolesta aina heidän kuolemaansa. Elokuva kouraisi siksi niin syvältä, että tämä on ehkä meidän kaikkien tulevaisuutta.

Vielä emme onneksi ole itse näin pitkällä.


Käytimme älä-osta-mitään-perjantain kiertämällä Paimion polun etelänpuoleisen reitin ja keräämällä siellä olevat geokätköt.
 
 
Pieni tihkusade ja reipas tuuli seurasi meitä koko matkan. Maisemien marraskuun alakulo oli omalla tavallaan lumoavaa. Polut olivat kuraisia, täynnä vesilammikoita. Hakkuualueilla leijui ihana juuri kaadetun puun tuoksu. Jonkinlainen vahva elämisen tunne täytti mielen.
 
Aikaa meni viitisen tuntia ja kun viimein palasimme takaisin Turuntielle pimeys alkoi jo laskeutua ja tievalot syttyivät.
 
Vanhuuden tuntee kuitenkin itsessään. Kotiin ajettuamme tuskin pääsin autosta enää ylös. Jalat olivat jäykät ja kipeät. Polvea särki.
 


maanantai 23. marraskuuta 2015

Tämän vuoden highlights


Halusin vielä kerran tässä marraskuun pimeydessä muistella tämän vuoden ihanimpia päiviä: Rügenin kaunis saari maaliskuussa.


Gross Mohrdorfin kurjet maaliskuussa.


Hiljaista oli Rügenin saarella. Siksi niin lumoavaa.


Katon rakennusaineita.


Unteres Odertal maaliskuussa.


Huhtikuussa Nuuksion kansallispuistossa.


Huhtikuussa tuli kuljettua myös Vajosuon reitti.


Toukokuussa Lakjärven reitti, eli edelleen Kurjenrahkan kansallispuistossa.


Toukokuun lopulla kanootilla Kolkansaarella.


Elokuussa Saaristoreitin kiertäminen pyörällä. Melkein 200 km vajaassa kahdessa päivässä.


Kuunari Odinen hylkyä katsomassa.


Elokuun helteessä Lokalahden Kalliokarilla.


Elokuussa Eurajoen Kaunissaaressa kajakilla.


Elokuussa edelleen Maisaaressa kajakeilla.


Syyskuussa Repoveden kansallispuistossa. Tänne täytyy palata vielä ajan kanssa.


Lokakuussa Saksin Sveitsissä hiekkakivikallioita ihailemassa. Miten kaunis maailma voikaan olla.


Nyt vuodesta on enää muistot ja kuvat jäljellä. Toivottavasti pysymme vielä ensi vuonnakin niin terveinä, että jaksamme retkeillä ja kulkea.

lauantai 21. marraskuuta 2015

Siniset illat


Tänään täällä satoi rännänsekaista lunta. Samaan aikaan satoi viime vuonnakin ensimmäisen kerran lunta. Nyt ulkona ilta pimenee sinisenä.

Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen voisin viettää viikonloppua ihan ilman töiden tekoa. En oikein osaa. Olen lueskellut Volker Weidermannin Spiegel-bestselleriksi luokiteltua kirjaa "Ostende". Ostin sen jostain kirjakaupasta Saksassa. Tähän asti kiinnostavin kohta siinä on ollut alkulehden painatus siitä, että kirjaan on käytetty sertifioitua Lux Cream -paperia, joka on tullut Suomesta Stora Ensolta. 

Olen haaveillut, että hakisin jouluksi kirjastosta kasan kirjoja, joita olen mielinyt jo kauan lukea, mutta johon ei vain sitten kuitenkaan ole (mukamas?) löytynyt aikaa. Päivän käännösurakan jälkeen olen aina ollut niin tylsistynyt, etten ole tehnyt muuta kuin maannut telkkarin edessä, vaikka sieltä ei nykyään tule yhtään mitään kiinnostavaa. Oi, miksi ei Tanssii tähtien kanssa, Voice of Finland tai Idols - ohjelmia ole tänä vuonna tullut? Kaikki elokuvat olen jo sataan kertaan nähnyt. Se tässä vanhenemisessa on paha juttu.

Tämä vuosi onnistui kuitenkin yli odotusten. Tein kaikki ne retket, jotka olin vuoden alussa suunnitellutkin ja vähän enemmänkin, vaikka polvi kiusasi pitkälle syksyyn asti. Erityisen tyytyväinen olen itseeni sen vuoksi, että kiersin yksinäni sen pienemmän saaristoreitin pyörällä. Olen nyt kiertänyt sen viisi kertaa: kaksi kertaa tyttöni kanssa, kaksi kertaa yksin ja yhden kerran miehen kanssa.

Tässä illan pimetessä olen katsellut vuosien varrella otettuja valokuvia ja haaveillut ja unelmoinut ensi vuodesta. Ensi vuonna... hmmm

perjantai 20. marraskuuta 2015

Päivien kimallus


Viikko taas vierähtänyt. Ei mitään sen kummempaa.

Luin eräästä blogista erityisherkistä ja tein itsekin tuon Ilse Sandin HSP-testin. Sen mukaan saatan olla erityisherkkä. Miinusta toivat se, että voin syöksyä päätä pahkaa uusiin kokemuksiin ja harrastaa extreme-juttuja. Plussaa taas se, että rakastan olla yksin ja ahdistun juhlissa ja vieraiden ihmisten seurassa.

Viikonloppu edessä. Olen ostanut jouluvaloja ja kauniin jouluisen kranssin oveen. Päätin tänä vuonna satsata jouluun.

Hyvää viikonloppua kaikille!

perjantai 13. marraskuuta 2015

Marraskuu


Maanpeittoruusumme on päättänyt olla muutakin kuin maanpeittona. Yhä se kukkii. Rohkea oman tien kulkija. Eipä välitä siitä, että nyt jo marraskuu.

Minä salaa kuitenkin odotan pikkupakkasia ja lumipyryä valaisemaan tätä harmautta. Tulisipa vihdoinkin taas oikea talvi, jotta pääsisi hiihtämään.

keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Hiunpolku


Mies päätti, että kuolemaa on nyt pohdittu tarpeeksi ja nyt täytyy taas reipastua.


Ajoimme Uuteenkaupunkiin, jossa on vielä paljon hymynaamattomia paikkoja (löydetyt kätköt saavat hymynaaman). Otimme kohteeksi 3,5 km pitkän Hiunpolun.


Marraskuun aurinko ryöti matalalla puiden takana.


Kaukana pellolla oli laulujoutsenia. Zoomaamalla sai jonkinlaisen kuvan.


Kun kaikki kätköt oli saatu hymynaamaisiksi, ajoimme vielä rannalle, missä mies uskaltautui uimaan. Minunkin teki mieli. Olinhan päättänyt tänä talvena harrastaa avantouintia. Kärvistelin kuitenkin rannalla ja hämmästelin, miten valo oli jo katoamassa, vaikka kello ei ollut vielä viittäkään.


maanantai 2. marraskuuta 2015

Marraskuu


Otin nämä kuvat viime vuonna tähän aikaan. Pitäisi taas päästä vauhtiin. Marraskuussa, sateessa ja tuulessa on kuitenkin oma alakuloinen viehätyksensä.